11/09/2013

Helsingin kaduilla



Minä maa-/Oulu-/-lainen jaksan aina ihmetellä Helsinkiä ja sen katukuvaa. Kuinka paljon siellä näkyy köyhiä, joilla koko elämä on mukana, laitapuolen kulkijoita, ja muutenkin mitä erilaisimpia höyrähtäneitä tyyppejä, yksi aikuinen oli pukeutunut kokonaan pinkkiin, tyllihameeseen ja pillerihattuun, ja en usko että ne olivat polttarit ;) Me ehdittiin nähdä (puli)ukko juuttuneena vaatteista liukuportaisiin, ihmiset töllöttivät, eivätkä auttaneet, vaikka koko ukko meinasi imeytyä portaiden sisään. Rautatieaseman siivoojat pyörivät joka paikassa joka on sinällään hyvä asia, mutta saan tuntemaan, että jokapaikassa on oksennusta ja muuta ryönää.

Ihmiset käy kahviloissa (eikö niillä ole kahvinkeitintä kotona?) ja syövät työmatkoilla rautatieasemalla. Ihmisillä on kiire. Kiire junaan, kiire odottamaan junaa, kiire sporaan. Varmaan hirvee ressikin. Koska on kiire. Vaikka oikeasti ei olisikaan, mutta kun junat lähtee, junat ja onnikat lähtee, vaikka parin minuutin päästä lähtisi seuraavakin.

Meillä on kahvinkeitin

Helsingin autokouluissa luultavasti opetetaan hyvin mäkilähdöt. Kuka ihme uskaltaa laittaa auton parkkiin jyrkkään alamäkeen? Miksi siellä on niin mäkistä, eikö olisi helpompaa että tiet olisi tehty tasaisiksi niinkuin täällä Pohjanmaalla, kai sellainenkin osattaisi tehdä, kun osataan tehdä metrotunnelit ja kallioparkit. Käy vähän sääliksi lapsia joiden koulut ja leikkipaikat ovat keskellä vilkasta keskustaa, meneekö ekaluokkalaisetkin kouluun yksin sillä sporalla. Mutta toisaalta ymmärrän kyllä, että toiset haluaa asua hektisessä ympäristössä, ja ihmettelee miten me voidaan asua täällä kehä kolmosen ulkopuolisella alueella missä vaan lehmät ammuu.




Itse sain ihan hyvät ostokset tehtyä, mutta aikaa meni aivan liikaa etsimiseen ja kävelemiseen. Tigeria ei löydetty millään City-centerissä, lopulta pääsin kuitenkin kävelemään kohti Fredrikinkatua ja kävin Pinossa, yritin muistella mitä muuta siellä päin olisi. Tässä vaiheessa jo säntäilin päättömästi Google mapsini kanssa, akkua jäljellä 18 % ja rautatieasemallekin pitäisi löytää takaisin. Bulevardilta koitin etsiä Nougatia, kunnes seisoin sen edessä yhtäkkiä. Siinä vaiheessa muistin Granitin, ja oli jo liian myöhäistä mennä sinne.

Eli Tiger, Pino ja Nougat nähtynä. Nougat ei ollut oikein minun kauppani, Pino ehkä paremminkin, mutta ei nyt ylitsevuotavan mahtava kuitenkaan. Tigerissa oli romua enemmän mitä luulinkaan ja kiikutin Helsingistä kotiin muun muassa muffinssivuokia ja pillejä. Käytännöllistä! Forumissa kävin kurkkaamassa ja toteamassa että Granit on kolmannessa (?) kerroksessa, enkä enää kerkeä sinne. Vihdoin seisoin odottamassa junaa Ouluun, lippu hankittuna, laukut haettuna säilytyksestä, puoli tuntia ennen junan lähtöä. Minullakin oli siis kiire, odottamaan. Olinhan sentään Helsingissä.




Ps. Kuvat eivät liity tapaukseen.

14 kommenttia:

  1. Ihana kirjoitus. Terveisiä Helsingistä. Kiva kun piipahdit. Helsinkiläinen kävi tänään Pinon oven takana vartin yli kolmen. Kiinni oli, liian pitkä ja kiireetön oli brunssimme. ;)

    VastaaPoista
  2. Ihan ensimmäistä kertaa blogissasi ja tuorein kirjoitus pysäytti tämmösen paatuneen pitkänlinjan Helsinkiläisen isolla Hoolla*, joka tykkää kaupungin hektisyydestä, ihmisten erilaisuudesta tuomaan perspektiiviä omiin "murheisiin", kahvitteluista / brunsseista / after workeista / jne. yksin tai ystävien kanssa koska samalla voi katsella maailman menoa [sitä ei kotona näe kuin teeveestä, vaikka kahvinkeitin onkin], se pillerihattutäti on todellisuutta (juu ei polttarit) mutta eikös hymyilyttänyt sen nähdessään - odotas jos/kun näet sellaisen blondatun saparopäisen miehen joka vaan sattuu tykkäämään pinkistä, leteistä, huulipunasta ja silti hänellä on movember aina päällä. Mutta hei - ratikoiden perässä ei sentään kyllä juosta koska aina tulee uusia, joten juoksijoiden täytyy siis olla "turisteja".

    Ps. Tervetuloa uudelleen Helsinkiin ja tämän linkin takaa löytyy muutama sisustuskauppavinkki: http://whiteandsweet.wordpress.com/tag/sisustus-helsinki/ ja Pinoa viistosti vastapäätä olisi ollut Peroba, joka ehdottomasti olisi ollut hyvä katsastaa... ensi kerralla sitten.

    *lukija käyttäköön havaintokykyään ja tarkkanäköinen voisi nähdä tätä kirjoittavalla pilkkeen silmäkulmassa - jopa vähän kauempaakin katsottuna :D

    VastaaPoista
  3. Hauska Helsinkikuvaus :) Oon muuten päättänyt joku vuosi sitten, etten koskaan enää juokse bussiin/metroon/junaan. Niitä tulee aina uusia. Ihminenhän itse sen kiireen tekee. Vuoden alusta oon kulkenut melkein jokapaikkaan kävellen. Kampin keskukseen on muutaman minuutin matka. Samoin puistoon ja meren rantaan. Joskus voisin tuonne Nougaaseenkin kipaista. Ihan vieras juttu mulle...

    VastaaPoista
  4. Haha, olen ajatellut ihan samalla tavalla helsingissä käydessä! se on jotenkin niin erilainen paikka, kun tää pohjois-karjala. ;)

    Kaikilla on kiire, tönitään, etuillaan, ei auteta tai kiitetä. Tai sitten mulle on sattunut just "huonot reissut" kohdalle. Bussikuskit on ehkä törkeimpiä mitä koskaan olen nähnhyt, sen sijaan takseista on taas hyvä kokemus :) Mutta silti pidän siitä paikasta jotenkin, onhan siellä kaikki erilaista kun täällä.

    VastaaPoista
  5. Hahah ihan huippu kirjoitus! Toista maalaista alkoi täällä ruudun toisella puolella todenteolla naurattamaan :D Oulu on ihan huippu paikka asua, palvelut löytyy mutta siltikään mikään ei ole liian suurta. Autolla pääsee ihan keskustaan ja aina löytää jostakin parkkipaikan. Täällä tosin on pakko juosta bussiin jos sellainen sattuu pysäkillä jo odottelemaan, seuraava tulee nimittäin about tunnin päästä ;) Terveisiä vaan Koskilinjoille!

    VastaaPoista
  6. Itse juoksen aina dösään sen vuoksi, että mieluummin kerkeän siihen ensimmäiseen parilla juoksuaskeleella kuin että värjöittelen kymmenen minuttia pysäkillä (oon aina ollu tosi huono odottamaan enkä koskaan keksi sille kymmenelle minuutille tekemistä)- eikä tähän liity mitään kiirettä eikä stressiä :)

    Meillä on kahvinkeitin kotona kyllä, mutta mä aivan tosissaan nautin siitä kun saan esimerkiksi limun sijaan tilata vaikka iced caramel macchiaton (mitä on vähän työläämpi kotona väsätä) ja istua alas ystävän kanssa aivan ajatuksella, ilman kodin häiriötekijöitä :) Ja vaikka kotona jääkaapissa onki aina ruokaa ruokaa, niin onhan se mahtavaa kerran kuussa mennä valmiiksi katetulle brunssille nauttimaan vapaa-ajasta ja seurasta!

    Mun avopuoliso on paljasjalkainen stadilainen ja aivan keskustassa elämänsä lapsuudesta asti viettänyt, tietää todella hyvät ja hyvinhoidetut puistot, leikkipaikat, urheilumahdollisuudet jne. aivan keskustan alueelta, eivätkä nämä paikat poikkea millään lailla mun lapsuuden maisemista kuin siten, että siinä missä Rovaniemen leikkikenttiä reunustaa metsät, täällä ne on upeita kivitaloja (keskustassa siis, itse asun Lauttasaaressa ja mun mielestä tää näyttää metsineen ja hiekkateineen aivan vaikka Oululle). Itse voisin aivan mielelläni kasvattaa lapseni täällä ja moni ystävä jo kasvattaakin- en koe että on minkäänlaista eroavaisuutta Pohjoseen kuin se, että täällä opitaan ehkä enempi sosiaalisemmaksi ja suvaitsevammaksi (okei, karkea yleistys).

    Mitä mäkiin tulee, jos keskusta ois leikattu tasaiseksi suorien katujen vuoksi, niin siinähän tulisi seinä vastaan jossain vaiheessa :D Tällaisia alueita Helsingistä kyllä löytyy, esim Punavuoressa ja Ullanlinnassa, mutta tasaisin väliajoin käy onnettomuuksiakin että milloin joku on liukastunut ja tippunut kadulle tai milloin joku on pakittanut kaiteen läpi alakadulle. Mä pidän enemmän mäkisestä kadusta kuin tästä suoraan leikatusta (koska ei se mäkisyys sillä minnekään katoa).

    Steissi ei ole todellakaan stadin ylpeyden aihe, ei mikään kaunis paikka eikä siellä aikaansa kuluttavat laitatienkulkijatkaan mitään ihanaa katsottavaa ole. Steissi on mulle sinällään vieras paikka, koska en ikinä mielellään mene sinne tai liiku siellä- jos on pakko käyttää junaa niin kierrän laiturille ulkokautta. Yleensä varoittelen tänne matkaavia ystäviä että ei kannata sitten ihmetellä tai olla säikkynä, steisseillä on aika värikästä porukkaa. Mutta tiedän, että esimerkiksi Rovaniemellä on myös näitä kuuluisia kylähulluja, juoppoja, narkkareita ja muuten vain syrjäytyneitä yhtä lailla, niillä ei ole vain erityistä paikkaa minne kokoontua joten harvemmin niitä keskustassa näkee. Täällä tämä kansa on löytänyt tiensä steisseille.

    Tekstisi oli hauska, mutta halusin oikaista helsinkiläistyneen ihmisen näkökulmasta muutamat jutut, kun en ole aivan varma kirjoititko tosissaan vai pilke silmäkulmassa :D Tervetuloa takaisin kylästelemään, Granitissa sun ois ehdottomasti käytävä!

    VastaaPoista
  7. Mielestäni tätä ei kannata ottaa liian vakavissaan, eihän tällä mitään pahaa ole tarkoitettu. Samalla tavallahan Helsingin ulkopuolisista vitsaillaan landelaisina. ;) itse en ole koskaan sen erityisemmin kokenut suurta tarvetta päästä koko ajan Helsinkiin. Rakastan tätä nykyistä kaupunkiani, Pohjanmaalla, vaikkakin hesalaisen näkökulmasta tämä luultavasti olisi liian pieni. Täällä on kaunis ja viihtyisä keskusta, paljon ihania puistoja, vesi lähellä ja vanhoja rakennuksia. Täällä on sopivasti menoa ja meininkiä. Eikä sitä nyt enää jaksa koko aikaa olla menossa tai tekemässä. Yhtälailla voin käydä täälläkin kahvilla, nauttia jääkahvista tai pikkupurtavasta viihtyisässä kahvilassa. En vain jotenkaan ole kaivannut Helsinkiä, en sellaisena paikkana, jonne on pakko päästä. En usko, että nauttisin siitä hektisyydestä. Olemmehan jokainen erilaisia, viihdymme eri ympäristöissä, tykkäämme tehdä eri asioita.

    Ihanaa isänpäivän viettoa!

    VastaaPoista
  8. Minulla nuoruudessa oli luksusta jo päästä pelkästään Ouluun aina ku mentiin mummolaan niin joskus oli vaan "pakko päästä" Ouluun vaateostoksille , silloin ei tiedetty shoppailusta , Pukumies riitti ! Ans olla ku kerran pääsi Helsinkiin, Luojalle kiitos ! parhaan ystävättäreni täti asui Helsingissä. Kerranki haettiin kissojen ja koirien kanssa muovisia kori kasseja ja viimein löyty ah sitä onnea ! Eipä ollu Rovaniemellä. Mulla oli valkonen. Helsingissä on se oma sykkeensä ja "suurkaupungin ilmapiiri" paljohan on vielä opittavaa muista Euroopan kaupungeista mutta ihana on istua kahviloissa ainakin siinä Strindbergin kahvilassa ah ne ihanat pullat !

    VastaaPoista
  9. Vitsi teillä on ihana keittiö. Helsingissä on kyllä aina ihmettelemistä. Me oltiin lasten kanssa kesällä siellä ja ei ehditty päästä edes hotellille kun vastaan ryntäs "rosvo" vartija perässä. Piti ihan hypätä alta pois.

    VastaaPoista
  10. Hauska teksti!

    Ite oon Raahesta kotoisin ja muuttanut pari vuotta sitten ensin Helsinkiin, ja sitten Espooseen.
    Kyllä mäki aluksi nauroin nuille bussiin juoksemisille, mut sen jälkeen ku muutin Espooseen niin ei enää naurattanut. Raahessa paikallisbussit kulkee ehkä kahden tunnin välein eikä esimerkiksi yöaikaan oo mitään muuta vaihtoehtoa kuin taksi. Täällä yöbussit ja bussit kulkee hyvin, mun bussit n. 20minuutin välein päiväsaikaan ja yölläkin puolen tunnin välein. Auta armias, ku se 20 minuutin odottelu ulkona viimassa tuntuu pitkältä!

    Niin sitä tottuu siihen, että bussit/ratikat/lähijunat ja metrot kulkee koko ajan eikä pahemmin tarvi enää miettiä et voiko mennä kaupungille julkisilla.

    Edelleen mä oon kyllä ihan eksyksissä keskustassa, ihan yhtä hukassa ku reilut kaks vuotta sittenkin.
    On tää pääkaupunkiseutu silti ihana paikka asua, meidän asunnon vieressä on isot ulkoilualueet ja mettiköt, just sopivaa mulle. Mää asun kylläkin Tapiolassa, että siellä sitä viheraluetta riittää. Ei se silti ihan sama oo ku Raahessa asuis. :)

    Tsemppiä ensi Helsingin vierailulle!

    PS. Miten ihmeessä jaksoit mennä junalla Ouluun?? Mä luovuin aikoja sitten siitä ja meen nykyään vaan lentokoneella ;)

    VastaaPoista
  11. Tääpäs oli hauska!

    Ai harmi kun ois tiennyt että olet maisemissa, olisin voinut lähteä oppaaksi. Me asutaan 10km päässä keskustasta ja toooodella harvoin tulee sinne mentyä. Nyt juuri perjantaina tuskastelin kun olin vaunujen kanssa liikenteessä, rullaportaiden päässä kaikki. Ja hissit aina piilossa jonkun nurkan takana.... Plaah. Mutta samat kaupat kiersin kuin sinäkin :) Ja Forumin Granit on tosiaan kolmannessa... Ja tuskasen pieni.

    Samoja aatoksia oli itsellä ennen Helsinkiin muuttoa, mutta kummasti se kiire tarttuu ja ymmärrys bussiin juoksijoita kohtaan lisääntyy. Välimatkat on pitkiä ja työssäkäyvien illat todella lyhyitä, että jokainen minuutti kotona on tärkeä... :) Mutta täällä on myös tapa lähteä sinne pysäkille viimeisillä minuuteilla, ihmekkös on kun pitää juosta. Meillä savossa sitä ollaan aina puoli tuntia etuajassa... ;)

    VastaaPoista
  12. Ei hitto, että repeilin... :D
    Ihana teksti. Ja osittain NIIN totta. Ellei jopa kokonaan.
    Harmi, ettet päässyt Granitia katsomaan, ensikerralla sun on pakko mennä sinne. ;)

    VastaaPoista
  13. Tää oli hauska lukea. :) Mä oisin ollut varmaan aika samassa jamassa. :)

    VastaaPoista
  14. Ihana teksti ja kiva lukea tällaisesta näkökulmasta. Itse olen paljasjalkanen stadilainen ja tokihan minäkin olen melkein samat asiat huomioinut täällä. Rakastan Helsingin keskustaa, varsinkin kesällä, mutta asun mielelläni 10 kilometrin ja vartin matkan päässä keskustasta. :)

    VastaaPoista

Mukavaa että vierailit blogissani. Toivottavasti jätät pienen merkin käynnistäsi. Huomaathan että yli kolme päivää vanhoihin teksteihin minulla on päällä kommenttien valvonta, että huomaan vanhoihin teksteihin mahdollisesti tulleet kommentit.